Paljon on vettä virrannut Kemijoessa sitten viimeisen musavisaraportin, katkaiskaamme siis pitkä hiljaisuus vihdoin.
Etukäteen vähän hirvitti visan kulku, Jamon visat kun tunnetusti eivät ole olleet sieltä helpoimmasta päästä. Taisimme eräänkin kerran jäädä KYn alakerrassa yhdeltä kierrokselta nollapisteille herran visassa. Nyt oli kuitenkin itsetunto joukkueellamme kohtuullisen korkealla tasolla, olihan alla jo kahden edellisen visan voitto. Tosin edellisillä kerroilla oli ollut mukana vierailevia tähtiä (kiitti SizzyLizzard ja juristiLaura :), näitten vaikutus oli nyt koetuksella. Pärjäämmekö ihan omillamme?
Ensimmäinen vapaus-teemainen kierros alkoi suhteellisen vakuuttavasti. JMKEn perestroikan tervetuliaistoivotus on kohtuututtua kauraa, samoin seuraavan biisin KT/CMX/51Koodia-combo vaikka aivopierun ansiosta Tuuliajoilla-kiertue kirjautuu paperille Saimaa-ilmiönä. Jurassic 5 ei sitten tunnistukaan, mutta viimeisen viisun Soul Captain Band on taas pässinlihaa.
Toisen kierroksen veljistä ensimmäisenä tulevat Sielunsellaiset. Kokoonpanossa sekoittuvat hieman SV ja Hassisen Kone, mutta mitäs pienistä. Isokynä Lindholm coveroimassa Tapio Rautavaaraa (mies!) tuottaa myös mukavasti pisteitä, seuraava Chemical Brotherskin tunnistuu. Mana Manan synkistely kirjautuu myös kiitettävästi paperille.
Allekirjoittaneen leipälaji eli kitaristit olivat puuhiksen aiheena, tämä aiheuttikin kolauksia ylpeydelle pariin kertaan. Tosin vain yksi kitaristi jäi anagrammeista nimeämättä (kuka ihme on Keith Richards? :D) mutta suurinta päänvaivaa aiheutti pedal steel-kitaraa soittaneen Jack Whiten kuva kurpitsanaamarin takana. Ei sitten millään saanut päähänsä kuka mokomaa voisi soittaa joten nimi ja kuva eivät yhdistyneet. Kohtuumuikeat pisteet tästäkin kuitenkin saatiin. Tiukille kuitenkin veti vaikka hyvin tuntui menneen: lisäkausipisteitten metsästykseen finaalikierrokselle siirryimme neljäsosapisteen turvin ja kaksi kärjessä olevaa joukkuetta (KreamTeam ja Poikakuoro) olivat hyvän matkaa edellä, joten voittoputki näytti olevan katkeamassa. No, kaksi peräkkäistä voittoa on jo kova saavutus.
Finaalikierroksen starttasi wanha kunnon Veikko Lavi, joka tunnistettiinkin kiitettävästi. Seuraavana esiintynyttä Richard Cheeseä (onko se bändi?) ei mutta coveroimansa Slipknot kylläkin. Kolmosbiisinä coveroitu Clashin biisi alkuperäisbändeineen saatiin paperille mutta coveroijaa eikä FatboySlimin sämpläystä myöskään. Eikä viimeinen biisikään ollut Kristiina Halkolan esittämä (toiseen kertaan jo tarjosimme tässä visassa ko. henkilöä vastaukseksi), mutta komeasti hevosenharjauslaulusta assosioitu MA Numminen sen sijaan oli YKn ihmisoikeusjulistuksen tekstin säveltäjä.
Jännityksellä jäimme odottamaan finaalin tuloksia, kierroksesta jäi hyvä kutina. Ehkäpä kaksi kausipistettä olisi ainakin sittenkin mahdollista saavuttaa? Mutta lo and behold, vajaan pisteen erolla KreamTeamiin Elskut saavuttivat jo kolmannen peräkkäisen visavoittonsa! We're on fire! Woo-hoo! Bring it on!
Elsku-tiimi kiittää tuomaria erittäin monipuolisesta, haastavasta ja mielenkiintoisesta visasta ja käy eespäin kohti seuraavia koitoksia toivoen jatkavansa menestyksekkäästi ennätyksellisen hyvin sujunutta visakauttaan. Are we invincible or just loonies? Ehkä jo seuraava visa antaa vastauksen...
tiistai 8. marraskuuta 2011
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)